» MONTESSORI

Montessorikasvatus

Montessoripäiväkodissa kaiken oppimisen lähtökohtana on lapsen oma tiedon halu ja aloitteellisuus. Lapset ovat innokkaita oppimaan voidessaan itse valita etenemisnopeuden ja tehtävät oman mielenkiintonsa mukaan. Montessoripäiväkodissa kaikki lapset eivät keskity samaan asiaan, vaan jokaisella lapsella on oma "työ". Aikuinen toimii lapsen ja ympäristön yhdistäjänä. Aikuinen havannoi ja ohjaa lasta tutustumaan ympäristöönsä ja tutkimaan sitä. Aikuinen liikkuu lasten joukossa ja auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Lasta auttaa ohjaajan ohella opetusta varten kehitetty materiaali. Materiaali on suunniteltu siten, että se vaikeutuu sitä mukaa kun lapsi edistyy. Montessoriopetus on lapselle henkilökohtaista ja sen vuoksi lapsen on helppo oppia uutta.

Herkkyyskaudet

Montessorin havaintojen mukaan tietyt asiat ja toiminnot kiinnostavat lapsia tiettyinä aikoina. Hän kutsui näitä lapsen kehitystä ohjaavia kausia herkkyyskausiksi. Lapsi oppii herkkyyskausien aikana asiat ilman ponnistuksia. Lapsella on suuri halu oppia ja tiettyjen taitojen oppiminen on luonnollista ja helpompaa eri herkkyyskausien aikana. Herkkyyskausia ovat mm. kielellisen kehityksen herkkyyskausi, koordinaation herkkyyskausi, järjestyksen herkkyyskausi, aistien herkkyyskausi ja sosiaalistumisen herkkyyskausi.

Montessoriympäristö

Montessoriympäristö tarjoaa lapselle mahdollisuuden omatoimiseen itsenäiseen toimintaan sosiaalisessa ympäristössä. Välineillä tekeminen tuottaa lapselle hyvää oloa ja iloa. Välineistö tukee lapsen kehitystä ja haastaa lasta kokeilemaan, harjoittelemaan, tutkimaan ja kokemaan onnistumista amasta toiminnastaan. Jotta lapsen tarpeet voitaisiin huomioida, päiväkodissa kaikki vastaa lapsen ikää, kokoa ja kehitysvaihetta ja tarjoaa mahdollisuuden itseohjautuvaan oppimiseen. Koko ympäristö, opetusvälineet, aikuinen ja yhteisön ilmapiiri on lasta varten ja hänen tukenaan.

Montessorivälineet

Montessorivälineistö tarjoaa lapselle monipuolista ja haasteellista tekemistä. Välineillä työskentelyllä on suoria ja epäsuoria tavoitteita. Aiemmin opittu on pohjana uudelle asialle. Tehtävät etenevät helposta vaikeampaan sekä konkreettisesta abstraktiin. Oppiminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan lapsen oma tekeminen ja toiminta. Montessorivälineet jaotellaan käytännönelämän töihin, aistimateriaaleihin, äidinkielen välineisiin, matematiikan välineisiin sekä kulttuurin välineisiin, johon kuuluvat maantieto, biologia, historia ja taiteen eri muodot. Montessorivälineitä on kutakin vain yksi kappale. Lapsi joutuu odottamaan haluamansa välineen vapautumista ja oppii näin kunnioittamaan toisen työtä. Myös sosiaalinen harjoittelu on tärkeä osa montessoriympäristöä. Lapset oppivat auttamaan toinen toisiaan ja jakamaan vastuun ympäristöstään yhdessä muiden kanssa.

Käytännönelämän välineet;

Kun lapsi aloittaa päiväkodissa, hänet ohjataan aluksi käytännönelämän välineiden pariin. Hän esim. pesee peilejä, kaataa riisiä kannusta toiseen, helmien pujottelua tai harjoittelee kengännauhojen solmimista. Samalla hän oppii korjaamaan jälkensä työnsä tehtyään. Useimmissa näissä välineissä on mukana vesi ja siitähän kaikki lapset pitävät!

Aistimateriaali;

Käytännönelämän töiden ohella tutustutaan myös aistimateriaaleihin. Lapsi rakentaa torneja ja portaita isommasta pienempään ja toisin päin. Välineitä luokitellaan, tunnistellaan ja kuunnellaan. Aistimateriaalin avulla lapsi oppii tuntemaan värejä, muotoja, materiaaleja, kokoja ja tuoksuja.


Äidinkieli;

3-5 vuotias on suunnattoman kiinnostunut kirjoitetuista ja kuulluista sanoista. Tukemalla lapsen kiinnostusta ja auttamalla häntä oikein oppii hän nopeasti esim. kirjoittamaan.



Matemaattiset välineet;

Matematiikkaharjoitukset ovat konkreettisia. Helmiä lasketaan yhteen ja vähennetään. Jokainen lapsi etenee oman kiinnostuksensa mukaan.



Kulttuurin välineet; Tutustutaan ympäröivään maailmaan, luontoon ja eri maiden kulttuuriin.